Horinvuoren laavu

Aurinkoinen sää houkutteli lähtemään luontoon ja valitsimme kohteeksi lähiseudulla sijaitsevan Horinvuoren ja erityisesti siellä olevan laavun, joka oli aikaisemmin tullut netistä tulipaikkoja etsiessäni vastaan. Laavulle näytti olevan tietä pitkin matkaa kotoamme Metsolahdesta noin 7,5 km, joka on kaltaiselleni rähjälle hieman liikaa edestakaisin käveltynä. Ajoimme siis autolla lähemmäs. Markkina-Ahon risteyksessä oli sopiva levennys, johon jätimme auton. Matkaa laavulle oli kartalta mitattuna 2,5 km.

Noin 900 metrin kävelyn jälkeen vastaan tuli kevytrakenteinen pressukattoinen laavu, joka ei kuitenkaan ollut kohteemme. Tämä laavu sijaitsee Horinvuoren ja Ilvesvuoren väliin menevän tien risteyksessä.

Horinvuorelle nouseminen ei ollut tietä pitkin erityisen raskasta, mutta lämmin siinä kuitenkin tuli.

Tien loputtua aloimme etsiä laavua, jonka piti olla ennakkotiedon mukaan tien päästä hieman oikealle ja vähän matkaa rinnettä alas lähellä sähkölinjaa. Oletetulla paikalla seisoessani en nähnyt laavua. Olisi pitänyt mennä muutama metri oikealle, tai vähän alemmas, niin jo olisi näkynyt. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Laavun sijaan Google Mapsin osoittamasta paikasta löytyi kiiltävä kuoriainen.

Palasimme mäen päälle ja lähdimme kävelemään kohti Horinvuoren korkeinta paikkaa. Ajattelin kysyä neuvoa lähellä olleilta marjastajilta. Saimmekin lisää ohjeistusta ja myös vinkin maisemapaikasta hieman edempänä. Päätimme käydä katsomassa ensin maisemia ja sitten palaisimme etsimään laavun. Jatkoimme matkaa tien jatkeena olevaa metsäkoneen uraa pitkin.

Maisemapaikka löytyi ehkä noin 800 metriä käveltyämme. Jyrkän kivikon reunalta näkyi kauas. Utuisessa horisontissa erotimme Jyväskylän kukkuloita mastoineen ja ainakin Rauhalahden voimalaitoksen piipun olin tunnistavinani. Osa Palvajärvestä näkyi myös paikalle.

Palasimme takaisin laavua etsimään. Matkalla kohtasimme mm. kärpässienen ja paikallista taidetta.

Mentyäni vain hieman sivuun edellisen etsimisyrityksen etäisimmästä paikasta, näinkin jo laavun katon. Laavu on rinteessä olevan jyrkemmän kohdan alapuolella ja jää helposti yläpuolelta katsottuna katveeseen.

Horinvuoren laavu

Laavulla ei ollut valmiita polttopuita, mutta olin ottanut omia klapeja mukaan ja teimme tulet jonkin isomman kulkupelin vanteesta tehtyyn tulisijaan. Laavun viereen oli jätetty jokunen isompi pölli, mutta en huomannut minkäänlaista pilkontavälinettä. Oma kirves tai omat puut kannattaa siis ottaa mukaan, jos tänne hakkuuaukon laitaan haluaa tulla tulistelemaan.

Puut paloivat vauhdikkaasti ja pääsimme grillaamaan eväsmakkaroita nopeasti. Laavun varustukseen kuului ritilä, joka sopi passelisti tulisijan päälle. Kylläpä maistuikin makkara makoisalta luonnon keskellä sopivasti nälän ehdittyä jo kurnimaan.

Paluumatkalla pääsimme vielä näkemään mukavan avaria maisemia.